Genesis 30

1Täŋpäkaŋ Resel äruŋ itpäŋ Jekopta nanak kubä nämo bäyaŋ imiŋkuk. Iniken mebäri ude nadäŋpäŋ moki Leata nadäwäwak täŋ imiŋpäŋ Jekop ŋode iwetkuk; Näka nanak kubä kaŋ nam! Nämo namiwä api kumbet yäk. 2Ude yäŋirän Jekoptä jäpi nadäŋ imiŋpäŋ iwetkuk; Anututä nadäŋ gamiŋpäŋ nanak nämo gamiŋirän näkä u irepmitpäŋ nanak täga gamet? 3Ude iweränä Reseltä yäŋkuk; Ŋo watä piä webena Bilha. Ukät patpäŋ nanak bäyaŋirän näka biŋam täŋpänkaŋ nanak täŋo miŋi kaŋ ahäwa yäk. 4Reseltä ude yäŋpäŋ piä watä webe Bilha imän Jekopkät patkumän. 5Patkumäno Bilhatä nanak kok itpäŋ Jekopta nanak kubä bäyaŋ imiŋkuk. 6Bäyaŋirän Reseltä yäŋkuk; Anututä täŋkentäŋ namikta nadäwän tägawäpäŋ manna nadäŋpäŋ nanak kubä namitak yäk. Mebäri unita wäpi Dan yäŋ iwetkuk. 7Täŋpäkaŋ Resel täŋo watä piä webe äneŋi nanak kok itpäŋ Jekopta nanak kubä bäyaŋirän yarä ude täŋkuk. 8Täŋkaŋ Reseltä yäŋkuk; Moknakät ämiŋtäŋgän eruk irepmitat uba yäk. Ude yäŋpäŋ nanak wäpi Naptali yäŋ iwetkuk.

9Täŋpäkaŋ Leatä nanak bäyak-bäyak kadänini paotak yäŋ nadäŋpäŋä watä piä webeni Silpa Jekop webenita iniŋ kireŋkuk. 10Iniŋ kirewänkaŋ Silpatä Jekopta nanak kubä bäyaŋ imiŋkuk. 11Bäyaŋ imiŋirän Lea wisikna yäŋ nadäŋpäŋ wäpi Gat yäŋ iwetkuk. 12Eruk, it yäpmäŋ äroŋpäŋ Silpatä Jekopta äneŋi nanak kubä bäyaŋirän yarä ude täŋkuk. 13Täŋirän Leatä ŋode yäŋkuk; Näk bumta oretat unita notnaye ätutä näka oretoret täŋpani yäŋ api näwetneŋ yäk. Ude yäŋpäŋ nanak u wäpi Ase yäŋ iwetkuk.

14Täŋpäkaŋ wit bureni däpmäk-däpmäk kadäniken Lea täŋo nanaki tuäni Rubentä piäken kuŋkaŋ päya pähäm nanak itta näŋpani u ätu yabäŋ ahäŋkuk. Yabäŋ ahäŋpäŋ yäpmäŋkaŋ miŋi Leaken yäpmäŋ kuŋkuk. Yäpmäŋ päŋku imänkaŋ Reseltä u kaŋpäŋ Lea iwetkuk; Ai, päya pähäm nanak itta näŋpani nanakatä yäpmäŋ äbuko u ätu täga namayäŋ? 15Iweränä Leatä iwetkuk; Äpna nomägatkuno unita nadäwi pidäm tawänpäŋ päya pähäm nanak itta näŋpani nanaknatä yäpmäŋ äbuko u imaka, nomägarayäŋ täyan? Yäwänä Reseltä iwetkuk; Eruk, päya pähäm yäpmäŋ gamiŋkuko u namiwä apiŋo bipani gäk äpnakät täga patdayäŋ yäk. Ude yäwänä Leatä nadäŋ imiŋkuk.

16Nadäŋ imiŋpäŋä bipäda Jekop piäken naniktä äbäŋirän Leatä päŋku kädet miŋin ahäŋ imiŋpäŋ iwetkuk; Apiŋo gäk näkkät pätdayäŋ yäk. Nanakna täŋo päya pähäm nanak itta näŋpani upäŋ gäk suwatat yäk. Yäwänkaŋ bipani uken bok patkumän. 17Täŋpäkaŋ Anututä Lea nadäŋ imiŋirän nanak kok itpäŋ Jekopta nanak kubä bäyaŋ imiŋirän nanakiye 5 ude itkuŋ. 18Bäyaŋpäŋ yäŋkuk; Näk watä piä webena äpnata imiŋkuro unita kowata Anututä nanak kubä namitak yäk. Ude yäŋpäŋ nanak u iniken man terak wäpi Isaka yäŋ iwetkuk.

19Eruk ude täŋkaŋ it yäpmäŋ äroŋirän Leatä nanak kok itpäŋ Jekopta nanak kubä bäyaŋ imiŋirän nanakiye 6 ude itkuŋ. 20Bäyaŋpäŋ yäŋkuk; Anututä iron täga täŋ namiŋirän äpnata nanak 6 ude bäyaŋ imiŋkut yäk. Unita näk api oraŋ namek yäk. Ude yäŋpäŋ nanak u iniken man terak wäpi Sebulun yäŋ iwetkuk. 21Eruk it yäpmäŋ äroŋtäŋgän äperi kubä bäyaŋkuko u wäpi Daina yäŋ iwetkuk.

22Ude ahäŋ moreŋirä Anutu Reseltä yäŋapik man yäŋkuko u nadäŋ imiŋirän äruŋ iranitä nanak kok itkuk. 23Nanak kok itpäŋä nanak kubä bäyaŋpäŋ yäŋkuk; Äruŋ itpäŋ mäyäk nadäŋkuro uwä Anututä nomägatak yäk. 24Eruk, Anututä nanak äneŋi kubä kaŋ namän! yäŋ yäŋpäŋ nanak u wäpi Josep yäŋ iwetkuk.

Jekop tuŋum äma täŋkuk

25Reseltä Josep bäyawänkaŋ Jekoptä äwäŋi Laban iwetkuk; Komenaken kwayäŋ nadätat unita nabä kätäwi kwa yäk. 26Webenayat nanaknayeta nadäŋpäŋ watä piä täŋ gamiŋkuro unita naniŋ kirewipäŋ yämagut yäpmäŋ kwa yäk. Piä jide täŋ gamiŋkuro uwä gäkŋa nadätan yäk. 27Ude iweränä äwäŋitä iwetkuk; Ude nämo. Ŋode gäwera nadäsi. Näk kären ŋode kaŋkut; Yawetä gäka yäŋpäŋ iron taŋi täŋ namiŋkuk. 28Unita piäka täŋo gwäki ude nami yäŋ nadäŋpäŋ yäwikaŋ api gamet yäk. 29Yäwänä Jekoptä iwetkuk; Näk piä taŋi täŋ gamiŋkuro u kaŋpäŋ nadätan? Gäkŋo bulimakau sipsip yabäŋ yäwarira jide ahäŋkuŋo u gäkŋa nadätan yäk. 30Näkä nämo äbutken ähan yarägän bumik itkuŋopäŋ apiŋowä ahäŋ bumbum täŋ gamikaŋ. Näk piä täŋ gamiŋira Yawetä gäk täŋkentäŋ gamiŋ yäpmäŋ äbätak yäk. Unita kadäni ŋoken näkŋaken äbotnayeta piä täŋ yämiŋpäŋ täŋkentäŋ yämayäŋ nadätat.

31Ude yäwänä äwäŋitä iwetkuk; Unita kowata jide api täŋ gamet? Ude yäwänä Jekoptä iwetkuk; Gäk imaka kubä nämo namen yäk. Näk bänepnaken man pätak u gäwera nadäŋiri täga täŋpeko uwä gäkŋo sipsip meme äneŋi watäni api iret yäk. 32Uwä ŋode; Näk apiŋo tom äbori äbori yabäŋpäŋ sipsip kudäri ba yäput-toroktorok ikek, sipsip nanaki kubiri ba meme nanaki yäput-toroktorok ikek u kudup yäpmäŋ daniŋpäŋ inigän yepmaŋpayäŋ yäk. Tom yarägän udewanita piä täŋ gamik täyat unitäŋo gwäki api yäpet yäk. 33Ude täŋira kudän siwoŋi täyak ba siwoŋi nämo täyak yäŋ täga api kaŋpäŋ nadäwen. Gäk piä täk täyat unitäŋo gwäki siwoŋi yäpmäŋtak yäŋ kaŋpäŋ nadäwayäŋ äbäŋpäŋä meme yäput-toroktorok ikek nämo, ba sipsip nanaki kubiri nämo, näkŋo äbotken irirä yabäŋpäŋ kubota täyak yäŋ kaŋ nadäk tä yäk.

34Ude yäwänä äwäŋitä yäŋkuk; Yäyan u täga. Ude kaŋ ahäwän yäk. 35Ude yäŋpäŋ äwäŋi Labantä kepma ugän meme ämani jaum ba yäput-toroktorok ikek, meme webeni yäput-toroktorok ikek ba pujiŋi bämop uken paki, ba sipsip nanaki kubiri u kudup nanakiyetä watäni itneŋta yäpmäŋ daniŋpäŋ yepmaŋkuk. 36Ude täŋpäŋ Jekop peŋpeŋ kepma yaräkubä udeta kuŋtäŋgän kome ban kubäken ahäŋkuk. Ahäŋpäŋ u irirän Jekoptä äwäŋi täŋo meme sipsip ätuta watäni itkuk.

37Eruk Jekoptä päya mebäri yaräkubä unitäŋo karäni kodaki tokätpäŋ gupi uken-uken tätuŋ äyäŋutkuk. Uken-uken tätuwänkaŋ bänepi paki kwawak ahäŋpäŋ kudän ikek täŋkuŋ. 38Täŋpäŋ päya karäni tätuŋkuko u yäpmäŋpäŋ sipsip memetä u kaŋkaŋ ume kaŋ naŋput yäŋpäŋ ume näŋpaniken peŋkuk. Eruk sipsip memetä webeniye yäwatnayäŋ äbäŋpäŋä ume naŋpäŋ päya karänitä iŋamiken irirän webeni yäwaräntäk täŋkuŋ. Ude täŋpäŋ nanak bäyaŋkuŋo u päya karäni udewanigän kudän-kudän nikek ahäŋkuŋ. 40Nanak ahäŋkuŋo u yäpmäŋ daniŋpäŋ inigän yepmaŋkuk. Yepmaŋpäŋä sipsip meme biani uwä Laban täŋo sipsip meme kudän-kudän nikek itkuŋ käda ukäda kowat yabäwän täŋput yäŋpäŋ yepmaŋpän itkuŋ. Ude täŋpäŋ sipsip meme inita yäwani yäpmäŋpäŋ inigän yepmaŋkuk. Ude täŋpäŋ yepmaŋpän Laban täŋo inigän inita yäwani inigän itkuŋ. 41Kadäni kadäni meme sipsip gupi tägatä iniken täŋirä Jekoptä päya karäni ukeŋo äneŋi yäpmäŋpäŋ ume näŋpaniken peŋkuk. Ude täŋirän meme sipsip päya karäni u kaŋkaŋ webeni yäwaräntäk täŋkuŋonik. 42Upäŋkaŋ meme sipsip gupi waki uwä päya karäniken nämo yepmak täŋkukonik. Ude täŋirän meme sipsip gupi waki Labantagän itkuŋ. Meme sipsip gupi tägatäga u Jekop täŋo biŋamgän täŋkuŋ. 43Ude täŋ yäpmäŋ kuŋtäŋgän Jekoptä tuŋum äma täŋkuk. Meme sipsip bumta, piä watä webe bok äma bok ba kamel doŋki nikek itkuk.